keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Omaa aikaa

Eilinen lomapäiväni meni siis siivotessa ja munkkien paistossa. Tämän päivän vietän itseni kanssa tekemällä mahdollisimman vähän mitään. Teen niitä asioita, joista nautin ja rentoudun. Heräsin yhtäaikaa miesystäväni kanssa eli noin  klo seitsemän jälkeen. Hullua mutta totta. En käytä aamua nukkumisee,n koska  näin minulle jäisi enemmän aikaa seurustella itseni kanssa. Kannattaa kokeilla. Pyhitä päivä itsellesi.

Lähdin koiran kanssa aamukävelylle. Kiersimme lammen ympäri. Olisi pitänyt pukeutua lämpimämmin. Ottaa lapaset. Maa oli vielä yön jäljiltä  kohmeessa ja auton mittari oli näyttänyt puolta astetta. Lenkiltä tultuani olin turkkihenkinen. Valmistin itselleni turkkilaisen aamupalan. Koira seurasi kannoilla mitä puuhastelin. Siihen kuului keitetty muna, fetajuustoa, mustia oliiveja, kurkkua, tomaattia, makkaraa, hilloa ja vaalea leipä. Keitin kahvia ja kaadoin appelsiinimehua lasiin. Turkissa saa itse puristettua mehua, joka on tosi hyvää. Olin laiska ja en jaksanut ruveta siihen. Valion mehu sai kelvata.


Koira oli myös turkkihenkinen ja hänelle olisi kelvannut sama kuin emännälle. Annoin koiralle meetvurstisiivun ja vähän fetajuustoa. Ne hävisivät sekunnissa kokonaisena mahaan. Kurkun palan se pudotti suusta lattialle. Myöhemmin astuin kurkun päälle ja se litsaantu villasukan ja maton väliin. Söimme aamupalaa parvekkeella.

Aamupalan jälkeen otin päivän lehden,  joka on luksusta taloudessani. En ole raaskinut tilata lehteä. Aikaisemmin kun minulle tuli lehti en ehtinyt lukea sitä aamulla. Monesti luin lehden töissä ja oma lehti jäi lukematta. Maksoin turhasta. Äitini tilasi lehden minulle kuudeksi viikoksi. Lehden tilaaja sai tilata ilmaiseksi lehden tuttavalleen. Joten saan nyt lomallani nauttia lehdestä. Ihanan ylellistä.


Lehden luettuani mietin mitä seuraavaksi tekisin. Ahaa, sitten keksin. Kunnon aamun avaus eli hiljentyminen Jumalan sanan äärellä.  Hain kirjahyllystä raamatun ja sytytin kynttilän palamaan. Selasin hetken raamattua. Mistähän kohdasta lukisin. Päätin aloittaa alusta kun Jumala loi maan. Kertomus eteni Nooaan ja vedenpaisumukseen. Aihe kiinnosti minua, koska olin käynyt lähiaikoina katsomassa Nooasta ja vedenpaisumuksesta kertovan elokuvan. Elokuva oli enempi fantasiaa johon oli lisätty oma juoni. Mutta katsomisen arvoinen elokuva ja hyvät näyttelijät.



Keitin lämmintä teetä. Olin viettänyt pari tuntia parvekkeella koiran kanssa ja olin vasta ehtinyt syödä aamupalan, lukea päivän lehden, soittaa puhelun ystävälle ja hiljentyä sanan äärellä. Kädet ja jalat olivat kohmeessa. Aurinko ei vielä paistanut parvekkeelle. Oli aika mennä sisälle.
Taitaa olla lounaan teko aika. Mahassa tuntui jo siltä. Paistoin kanafileitä, koska kohta miesystäväni olisi tulossa ruokatauolle. Hän menee koulun jälkeen iltaan töihin . Hän opiskelee viimeisiä kuukausia lähihoitajaksi. Oli hyvä, että hänelle soitettiin vanhustenhoitopaikasta ja pyydettiin pariksi illaksi palkkatöihin. Saa hieman kesälomarahaa.
Ajattelin, että ehtisimme  käydä eläinkaupassa ennen hänen töihin menoa. Olimme riidelleet, pitäneet mykkäkoulua ja taas riidelleet koiran kuljetusasiasta ja nyt oli ratkaisu löytynyt. Ostaisimme koiralle koiran kuljetus häkin autoon. Koirasta ei ole ihan varma mitä itse tuumaa häkistä. Miehen tultua ja syötyä lähdimme eläinkauppaan.


Häkki maksoi Mustissa ja Mirrissä sata euroa. Se mahtui jopa autoon vaikka näytti ensin aika isolta. Laitoin häkin kasattuna eteiseen koiran nukkumapaikalle. Koira haisteli mikäs se tuo on. Pudottelin pohjalle meetvurstisiivuja. Koira meni häkkiin ahne kun on ja söi metut. Siinä se sitten makoili. Luulen, että ongelma on ehkä ratkaistu. Mies lähti töihin eväiden kanssa jotka olin kunnon tyttöystävänä hänelle tehnyt. Oli aika mennä jatkamaan omaa aikaa.  Nyt kirjoittelen blogia. Kohta lähdemme käymään koiran kanssa lammella ja bongaamaan kevään merkkejä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti